Joo-o, Kuntojumppa takana. Meillä oli siis muiden Easy Life - kurssilaisten kanssa oma tunti missä ei ulkopuolisia ollut. Hyvä niin...
Sanotaan nyt ensin niin että tunti on aivan taatusti kuntoa kasvattava, rasvaa polttava ja kaikinpuolin hyvää liikuntaa. Mutta...
Minulle Kuntojumppa edustaa sitä kaikkea mitä olen elämäni aikana oppinut liikunnassa vihaamaan. Yrität reilusti ylipainoisena heilua muiden tahdissa, mistään yksinkertaisestakaan liikkeestä ei tahdo tulla mitään koska joko olet liian painava jaksaaksesi tehdä liikettä tai et vain osaa liikkua. Jos nyt siellä joku kitisee että sehän on ihan kevyt tunti niin haastan sinut: käy hakemassa K-Raudasta työkaluliivit, täytä niitä taskuja nauloilla niin kauan että painosi on liivi päällä vaikka nyt esim 120 kiloa. Ompele sen jälkeen taskut kiinni ja suuntaa Kuntojumppaan. Eikös olekin kivaa?
Alun liikkeiden jälkeen jäi tekemättä varmaan puolet, ihan suoraan sanottuna tuli niin elävästi mieleen elämäni ensimmäisten 38 vuoden kaikki ne peruskoulussa ja muualla koetut vittuilut ja nöyryytykset kun yritin lihavana kakarana heilua toisten seassa. Siinähän pyristelet kuin kala kuivalla maalla. Ei paljon kiinnostanut koko tunti eikä kaukana ollut tippa linssistä kun ajatteli kaikkia niitä kertoja kun oli päänaukomista kuullut. Meni vähän käsien heilutteluksi sitten koko touhu. Kyllä niin paljon teki mieli mennä kebabille tunnin jälkeen. Tulin kotiin juomaan vettä.
No joo, tunnissa ei ole silti mitään vikaa. Se ei vaan ole minulle sopiva, tulipahan testattua tuokin. Jotain hyvääkin, selkä- ja vatsalihakset ovat vahvistuneet. Kyykkyyn meneminen sujuu paremmin, enää ei tule niin vahva olo siitä että olisi "vatsa sylissä".
Lisää vettä, kohta pääsee nukkumaan niin jää tämäkin päivä taakse.
6 kommenttia:
Lähestyhän nyt asiaa toisesta nurkasta.
Spinningissäkin jäi alkuun puolet tekemättä, mutta ei jää enää.
Kaiken voi oppia, jos haluaa, mutta kaikkea ei tarvitse oppia. Nyt olet tuon kokemuksen rikkaampi...
Juups, spinning "antaa painoa anteeksi", permantotunnit eivät. Kyllä minä voin Kuntojumppaan mennä toisenkin kerran, tämä tapahtuu heti kun painan alle 100 kiloa. Eli ei ihan heti...
Kyse ei ole oppimisesta vaan siitä että koko askellushommeli ja hyppelyt eivät oikein ole tästä maailmasta minulle. Nilkkojen muljauttaminen tai polvien rikkominen on niin pirun lähellä kulman takana että huomattavasti mieluummin poljen älyni ämpäriin siinä seinän toisella puolella.
Askelluksesta kanssasi ihan samaa mieltä. Ei myöskään minun maailmaani sovi, vaikka painoa on 94kg.
Juuri noista syistä ehdotamme monelle ensimmäiseksi ryhmäliikunnaksi sisäpyöräilyä. Voi sanoa, että jokainen osaa polkea pyörää, mutta harva osaa jumpata.
Nämä ovat loistavia kokemuksia myös meille palveluntarjoajille. Näistä autenttisista kokemuksista on hyvä ammentaa oppia. Hienoa, jos ja kun annat tulla kaunistelematta täydeltä laidalta!
En minä oikein ole koskaan osannut ketään tai mitään kumarralle tosiaan, aina on tullut sanottua mitä mielessä on ollut. Siksi en ole koskaan mitään elämässäni saavuttanut enkä saavuta. Olenpahan ollut kuitenkin äänessä! =)
RAKAS JOKINORSU
Sinä olet jo mestari !!!!!! sinunkaltaisiasi miehiä kun vaan olisi enemmän tässä maailmassa. Tulit tunnille meidän kimppakamujen kanssa ja olit porukoissa mukana. SE ON MIELESTÄNI HATUN NOSTON ARVOISTA !!! Ei ne kouluaikojen kalkkunat ole ainakaan vieneet luonnettasi, Kiitos heille siitä ja "kumarrus toiseen suuntaan". Johanna veti meille hyvän tunnin ja minä näin, kun sinä Jokinorsu menit huomattavasti paremmin kyykyyn kuin minä.
MINÄ ARVOSTAN SINUT HUIKEAN KORKEALLE ! OLET TOSI MIES !!!!
t: kimppakamu
Heh, kiitos kiitos.
T: Punasteleva Jokinorsu
Lähetä kommentti